Sanatooriumit ennen ja nyt

Viron kylpylöissä elettiin niin kutsuttua kultakautta 1920- ja 30-luvuilla. Suvantovaiheen jälkeen kiinnostus kylpylähoitoja kohtaan on voimakkaassa nousussa: uusia kylpylöitä nousee joka vuosi javanhoja, historiallisia sanatooriumeja kunnostetaan nykyajan toivomusten mukaisiksi.

Nykyään kylpylät tarjoavat perinteisten hoitomuotojen rinnalla runsaasti uusia ja erilaisia, nykyaikaisia hoitomenetelmiä.

Viron kylpylät tarjoavat tänä päivänä vierailijoille yli 3 500 vuodepaikkaa ja noin 1 900 huonetta (Matkailun edistämiskeskus 2004).
Kansallisuuksista suomalaiset ovat niiden ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä.

Suosituimmat kylpylät löytyvät Länsi-Virosta eli Pärnusta, Haapsalusta ja Saarenmaalta. Mielellään matkustellaan myös Koillis-Viroon, Tallinnaan ja sen lähellä sijaitseviin Harjun maakunnan kylpylöihin.

Kuvassa iloisia kylpylävieraita Pärnun Mudaravilan vanhan kylpylän fasadin edessä vuonna 1927.

Kivirakenteisen Mudaravilan
kaunista, klassista interiööriä

PÄRNU

Pärnun kehittyminen kylpylä-kaupungiksi sai alkunsa vuonna 1837, jolloin muutamat aloitteelliset yksityisyrittäjät halusivat rakentaa Pärnun rannassa olevsta yksinäisestä kapakasta kylpylaitoksen.
Tuo puinen rakennus oli komeapilarisen Mudaravilan kylpylän edeltäjä (muda = muta, ravi = hoito).
Puisessa laitoksessa, joka avattiin vuonna 1838, oli aluksi vain viitisen kylpyhuonetta, joissa annettiin vain lämminvesikylpyjä ja saunotusta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915 vanha puurakennus paloi perustuksiaan myöten. Vuonna 1927 nousi samaan paikkaan nykyinen Mudaravilan kivirakennus. Vuonna 1930 kylpylälaitosta laajennettiin ja rakennettiin siipirakennus, jonne sijoitettiin ammeosasto ja uima-allas.

Vuosina 1930–39 kylpylän mutavesihoitolassa työskenteli kesäisin lääkärinä akateemikko, professori Voldemar Vaali, joka jo tuolloin tutki luonnonparannuskeinojen ominaisuuksia ja vaikutuksia.
Tämän päivän Mudaravila toimii kylpylämuseona.

SAARENMAA

Saarenmaa, eestiksi Saaremaa, on Länsi-Viron saariston suurin saari. Sille on kehittynyt erikoislaatuisen merellisen sijaintinsa ansiosta hieman erilainen kylpyläperinne.
Saarenmaan lahdissa ja rantajärvissä esiintyy terveysmutaa, josta ainutlaatuisin on Kuressaaren kupeessa sijaitsevan Mullutun Suurlahden muta.

Luonnonkauniilla Kuressaaren kaupungilla on pitkä, yli 170-vuotinen kylpyläperinne. Vuonna 1883 Kuressaaressa toimi jo kolme mutahoitolaa, jotka joka kesäsesonki vastaanottivat 2500 potilasta. Kylpylöiden kultakaudella 1924–39 tunnettiin Kuressaaren kylpylät kaikkialla Länsi-Euroopassa, jopa Australiassa asti.